FI RTVA PEKO-T PAIM-E PAIM-T BH MH LTE +174

Empathica's Moonheart

ASCA STDs

"Mera" 

Rotu: australianpaimenkoira 

Sukupuoli: narttu

Syntynyt: 4.6.2020

Väri: blue merle valkoisin ja tan -merkein 

Häntä: töpö 

Kasvattaja: Aija Tanskanen

Omistaja: Hanna Tiensuu

KoiraNet

Terveys

Muuta huomioitavaa 

MyDogDNA-geenitestattu, prcd-PRA- ja DM-kantaja, muiden testattujen sairauksien osalta terve

Omistaja kertoo Merasta:

Mera on omistajansa varjo ja kaikkien ihmisten rakastaja. Mera rakastaa kaikkia ja jotkut ihmiset saavat siltä jopa upean hymyn ujelluksen kera tavatessa. Toisia koiria vastaan tullessa se haukkuu, mutta kuitenkin se puhuu hienosti koiraa ja tulee toimeen isommassakin laumassa. Kotona se vartioi ja haukkuu ovikellon soidessa, kuitenkin ottaa vieraat vastaan aina töpö viuhuen. Reissussa se on mutkaton koira ja asettuu hienosti eikä arastele vieraita paikkoja.

Mera on hyvin innokas ja valmiina kaikkeen, se lähtee kaikkeen mukaan täysillä! Mera on mun ensimmäinen koira, jolla olen pystynyt kokeilemaan ja tutustumaan eri lajeihin. Ja opettajanahan Mera on ollut erittäin pätevä juuri työmoottorinsa ansiosta, se palkkautuu sekä nameilla, leluilla että sosiaalisella palkalla. Tällä hetkellä harrastuksissa suurimman ajan vie pelastuskoiratoiminta. Juuri saatiin hyväksytty tulos kansallisesta pelastuskoirakokeesta (PEKO-T) ja seuraava etappi on harjoitella viranomaistarkastukseen (VIRTA). Sen jälkeen liitymme koirapartiona mukaan Pohjois-Hämeen käyttökoirien (PHK) hälytysryhmään viranomaisten avuksi. Sitä ennen toimin itse kyseisessä hälytysryhmässä apulaiskoiranohjaajana ja kartturina.

Paimennusta ollaan harrastettu jo ihan alusta asti hyvin epäsäännöllisesti. Kuitenkin epäsäännöllinen treenaus vaikeutti ja hidasti etenemistä. Viime kesänä otin itseäni niskasta kiinni ja treenasimme säännöllisemmin ja onnistuimmekin jopa kisaamaan. Kisasimme ASCA-paimennuksessa started-luokan ja TS-paimennuksessa läpäistiin esikoe. 

Rallytoko on kuulunut meidän ohjelmistoon säännöllisesti koko Meran elämän ajan. Välillä ollaan oltu palkintopallillakin ja osallistuttu alemmissa luokissa myös SM-kisoihin. Viime vuonna ansaitsimme viimein viimeisen valiotuloksen ja Merasta tuli rallytokovalio (FI RTVA). 

Lenkkeilemme metsässä mielellään usein ja meidän mökki sijaitsee keskellä metsää luonnonsuojelualueen kupeessa. Siellä teemme pitempiä metsälenkkejä upeissa maastoissa. Uiminen on myös Meran lemppariasioita. Jos se saa mahdollisuuden, niin aina vettä nähdessään se menisi ainakin kahlaamaan. Canicross ja kickbike -vedot ovat kesäisin myös ohjelmistossa, mutta suhteellisen harvakseltaan. Meralla on molemmissa hyvä ja tasainen veto. Agility kuului myös meidän harrastuksiin, mutta Meran suhteellisen huono hyppytekniikka ja ajanpuute jätti kisat alle kymmeneen starttiin. Edelleen käymme virkistämässä välillä myös agilityasioita, ja vitsit Mera nauttii siitäkin! Myös hoopersia ollaan kokeiltu, mutta ei koskaan niin tosissaan, että kilpailuihin pyrittäisiin.

Kasvattajan kertomaa:

Mera on jo hyvään ikään ehtinyt narttu Hearts-pentueestani, josta olen aiemmin käyttänyt jalostukseen sen siskoa Breetä (E. Sweetheart). Meran jalostuskäyttöä on suunniteltu pitkään, mutta halusin rauhassa ensin katsoa, mitä Breen pentueesta tulee ja kasvaa ja nouseeko sieltä esille jotain, mitä olisi tarpeen huomioida Meran pentusuunnitelmissa. Love-pentue on ennättänyt jo 2 vuoden ikään, kaikki ovat luustoltaan terveeksi tutkittuja, kaikki ovat nuoresta iästään huolimatta ennättäneet aloittaa kisauransa ja ovat kaikin puolin varsin lupaavan oloisia ja miellyttäviä nuoria koiria! Aika toki näyttää, mitä niistä ajan kanssa oikeasti kehittyy, valmiitahan ne eivät vieläkään ole.

Meran vahvuuksina näen sen erittäin sosiaalisen ja tasapainoisen luonteen - se rakastaa ihmisiä ja sen kanssa voi huoletta mennä minne vain ilman, että tarvitsee kulkea "silmät selässä". Se on ääni- ja alustavarma, ei kuormitu kovin helposti. Se on todistetusti ollut toimiva harrastuskoira useammassa eri lajissa, joista erityisesti haussa ja pelastuskoiratoiminnassa sen vahvuudet tulevat esiin. Meran heikkous on sen äänenkäyttö (joka on heikkoutena koko pentueessa), mutta se on kuitenkin ollut hallittavissa: kisoissa ääntely ei ole osoittautunut ongelmaksi. Arjessa äänekkyys kyllä tulee esille, Mera tykkää käyttää ääntään. Luonnetestituomari kommentoi aikanaan, että Meralla on hyvät arjen hermot eikä se kuormitu kovin helposti - tai jos kuormittuukin, niin se palautuu nopeasti. "Vuotamisen" vuoksi hermot jäivät +1 puolelle.

Mera on ollut perusterve, luusto on kokonaisuudessaan terveeksi tutkittu ja todettu, Meralla ei ole allergioita eikä yliherkkyyksiä. Vatsa on kestänyt hyvin ruokinnassa tapahtuvat muutokset.

Kokonaisuutena ajattelen Meralla olevan rodulle paljonkin annettavaa etenkin luonteen ja terveyden puolesta. Rakenteellisesti se on neliömäinen, joka näkyi etenkin agilityssä huonon hyppytekniikan muodossa, ja se taas kuormitti etenkin selkää. Noin muuten itse näen sen ainoana merkittävänä heikkoutena äänenkäytön. Sekä rakennetta että äänenkäyttöä on yritetty seuraavaa sukupolvea suunnitellessa huomioida urosvalinnassa.